Nyt se vaihtoonlähtö on sitten koittanut, johan sitä onkin jännitetty! Lähtöä edeltävänä yönä jäi kyllä yöunet järkyttävän vähälle, mutta ei sitä edes loppujen lo
puksi huomannut, mitä nyt lentokoneessa tuli vähän nuokuttua koulutehtävien päällä ;D Lento meni nopeasti, vaikka aluksi vähän hirvitti kun näin miten pienellä koneenräppänällä sitä pitäisi nousta johonkin kymmeneen kilometriin, ikinä en ole niin pienellä koneella lentänyt!! Kone pysyi kuitenkin ilmassa ja päästiin perille Frankfurtin lentokentälle, jossa sompailtiin, matkustettiin lentokenttäjunalla(!!) ja löydettiin sokkeloistakin sokkeiloisempien reittien kautta junaraiteille, liputkin saatiin matkalla ostettua. Täytyy kyllä sanoa, että täällä on kyllä junat hienompia kuin Suomessa!
Sää suosi ennusteista huolimatta ja saimme nähdä maisemat ja ennenkaikkea Würzburgin kaupungin heti ensimmäisenä auringonvalossa, ja sehän todellakin on mielettömän kaunis, mutta siitä lisää tuonnempana. Tuutori oli vastassa asemalla ja vei omaan pikku opiskelijaboksiini. Pian tapasin Jyväskylästä tutun ystäväni ja kävimme kaupungissa kiertelemässä, tulipa jotain pientä ostettuakin :) Kotiuduin heti hyvin ja iltakin meni mukavasti uudessa kämpässä.
Seuraavana päivänä oli vuorossa aamupäivällä kaupungintalolla ja pankissa asioimista tuutorin kanssa. Iltapäivällä oli Auslandsamtin (vastaa kaiketi meillä Kansainvälisiä palveluita tms) järjestämä kaupunkikierros ja illalla pieni baarikierros, jonka järjesti saksalaisten opiskelijoiden muodostama järjestö, joka järjestää vaihtareille kaikenlaista ohjelmaa. Siellä tapasin muutamia muita vaihto-opiskelijoita pääasiassa eripuolilta eurooppaa.
Sitten oli vuorossa yliopistolle kirjautuminen ja opiskelja-asuntolahommien viimeistely ja talonmiehen tapaaminen. Tuli myös käytyä ensimmäistä kertaa yliopiston mensassa syömässä, on kieltämättä hieman erilainen systeemi kuin meillä Jyväskylässä. Ateria kootaan itse ja eri osilla on omat hintansa, ihan kätevää kyllä. Sitten tuli taas käytyä kaupungilla ja mukaan tuli hmrmh pari kassilista käyttötavaraa, mutta kaikki (tai ainakin suurin osa) oli oikeesti tarpeellista! Eikä hinta paljon hirvittänyt, täällä kun on sellainen kauppa, josta löytyy lähes mitä vain, ja jokaikinen tuote maksaa vain YHDEN EURON! Hirvittää ajatella miten paljon sitä ehtii hamstrata kolmessa kuukaudessa...
Viikonloppuna sitten siivoilin ja ihastelin kaupunkia. Sunnuntaina oli vihdoin palautettava ajatukset hieman opiskeluunkin, joten menin puistoon luke
maan. Ilma oli todella mahtava, suorastaan helteinen, jos pitkään oli auringossa. Tein myös ihanan kävelyn kaupugilla ja Mainin rannalla, sekä tutustuin hieman paikalliseen leipomokulttuuriin ostamalla suolaisen leivoksen, joka oli nimeltään Knusper-jotain, en millään enää muista miten se meni. Se oli sellainen spiraaliksi leivottu, jossa oli seesamin- ja jotain muita siemeniä ja juustoa, hyvältä maistui.
Kaupunki on siis todella älyttömän kaunis, täällä on arkkitehtuuri ihan toisenlaista kuin Suomessa. Esimerk
iksi tuossa ihan arviolta kilometrin päässä on mahtava rakennus, jota kutsutaan nimellä Residenz. Se on ihan huippukaunis. Myös Main ja Alte Main Brücke ("Vanha pääsilta", en tiedä onko kirjoitusasu ihan oikein) ovat upeita paikkoja. Tuolta sillalta näkee 
hyvin yhden ehkä suosituimmasta nähtävyyksistä täällä, Marienbergin linnoituksen. Yksi lempipaikoistani täällä on ihan tässä asuntolan vieressä oleva puisto, joka on todella pitkä, ja jossa on älyttömän kauniita vaaleanpunaisia kirsikkapuita ja Magnolia -nimisiä puita. 
Jälkimmäisiin olen todella rakastunut <3
Asuntoni on hirmu kiva, ei tosin koolla pilattu, mutta mitä pienempi, sitä vähemmän pelottaa :> Ihan parasta siinä on kuitenkin se, että keittiö on kaapissa! Siis oikeasti kaapissa, ulkoapäin se näyttää ihan tavalliselta vaatekaapilta, mutta kun avaa ovet niin siinä onkin pieni keittiö; kaksi keittolevyä, tiskiallas, pieni jääkaappi, roskis ja kaksi hyllyä ylhäällä, sekä pieni vetolaatikko. Todella kätevää, ja riittää yhdelle ihan mainiosti muutamaksi kuukaudeksi.
Tänään oli ensimmäiset tilaisuudet yliopistolla, paljon en viisastunut mutta oli mielenkiintoista nähdä millaista siellä on. Huomenna on taas joku tilaisuus ja kursseille ilmoittautumista. Maistoimpa muuten tänään myös yhtä paikallisen leipomokulttuurin erikoisuutta, brezeliä. Hyvää oli, mutta hirmu suolaista kun päälle on ripoteltu merisuolaa.
Ensifiilikset on siis kaikenkaikkiaan superpositiivisia ja viihtyvyystaso kymppi. Eli eiköhän täällä sen kolme puoli kuukautta pärjää! :) Tuntuu, että täällä saksan puhuminenkin on helpompaa kuin Suomessa, ja olen aivan ymmälläni miten hyvin ymmärrän kaiken. Tuntuu, että jo muutamassa päivässä on oppinut paljon uutta saksan kielen käytöstä.
Ehkäpä tämä riittää tältä erää, lisää fiiliksiä ja tunnelmia taas kun ehtii/jaksaa/huvittaa kirjoitella! ;)
<3:>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti